Someron sosialidemokraattien tavoiteohjelma valtuustokaudelle 2009-2012

Kunnallispoliittinen ohjesääntö

Näkökulmia Someron kunnallispolitiikkaan

14.3.2010 Someron Työväenyhdistyksen kevätkokouksen julkilausuma: Inhimillistä otetta vanhustenhoitoon                    

Vanhusten hoidon nykytila keskustelutti Sosialidemokraatteja Someron Työväenyhdistyksen kevätkokouksessa sunnuntaina 14.3.2010 Jukolan Juttutuvalla. Sosialidemokraatit vaativat, että Somerolla on huolehditava vanhustenhoidon riittävästä laadusta ja määrästä. Demarit huomauttavat, että molempien kohdalla edessämme on suuria haasteita.

Someron Demarit kantavat huolta vanhustenhoidon paikkojen riittävyydestä etenkin nyt, kun Palvelukoti Iltatuuli ilmoitti lopettavansa toimintansa. Sosialidemokraatit vaativat kaupungilta aktiivisuutta ja aloittellisuutta, jotta Iltatuulen jättämä aukko saadaan korjattua mahdollisimman pian. Kunnan väestön nopean ikäntymisen oloissakin Demarit lähtevät sitä, että somerolaiset vanhukset hoidetaan Somerolla. Tämän varmistamiseksi tarvitaan nyt toimenpiteitä, joista keskeisin on vanhusten palvelukeskuksen rakentamisen aikaistaminen.

Kunnassa meneillään oleva vanhustenhoidon palvelurakenteiden uudistus herättää huolta vanhusten inhmillisen hoidon riittävyydestä ja laadusta. Kysymys on ennen kaikkea henkilöstön määrän mitoittamisesta niin, että hoitajilla on mahdollisuus viettää vanhuksen luona hieman enemmän aikaa kuin välttämättömien toimenpiteiden vaatiman hetken.

Riittävä hoitoon varattava aika mahdollistaa hoitajan inhmillisen läsnäolon vanhusten elämässä. Näin huolehditaan osaltaan vanhuksen kaipaamasta sosiaalisesta kanssakäymisestä ja siisteydestä, sekä mahdollistetaan mm. ulkoilu. Inhimillistä vanhuutta ei saa kuitenkaan jättää pelkästään palkatun henkilöstön huoleksi, vaan myös omaisten ja vapaaehtoisten panosta tarvitaan. Vapaaehtoisten aktivoimiseen tulisikin kiinnittää Somerolla enemmän huomiota.

Someron sosialidemokraatit haluavat omasta puolestaan osallistua talkoisiin inhimillisen vanhuuden puolesta jalkautumalla vanhusten pariin 8.5.2010 klo 13 Rauhankallion ryhmäkotiin Somerniemellä. Tarkoituksena on jutella vanhusten kanssa ja sään salliessa käydä hieman ulkonakin. Someron Demarit toivovat tempauksen paitsi tuottavan ikä-ihmisille hyvää mieltä, myös muistuttavan kaikkia somerolaisia siitä, että inhimillinen vanhuus on meidän kaikkien yhteinen asia, johon kaikilla on osaltaan mahdollisuus vaikuttaa.

8.11.2009 Someron Työväenyhdistyksen syyskokous: laadukkaat ja toimivat julkiset palvelut entistäkin tärkeämpiä laman aikana

Someron Demarit korostavat julkisten palvelujen merkitystä vaikeina taloudellisina aikoina. Someron kaupungin pitäminen elinvoimaisena ei onnistu, jos palveluja lähdetään karsimaan. Julkiset palvelut takaavat viime kädessä hyvinvoinnin kaikille suomalaisille. Sosialidemokraattisen kuntapolitiikan peruslähtökohta ovat oikeudenmukaiset, tasavertaiset ja laadukkaat kuntapalvelut.

Somerolaiset sosialidemokraatit linjasivat syyskokouksessaan 8.11.2009, että Paras-hankkeen yhteydessä on huolehdittava somerolaisten lähipalveluista. Tämän on oltava lähtökohtana kaikessa tulevaisuuteen suuntautuvassa päätöksenteossa. Samalla on korostettava lähipalvelujen ja lähiruoan merkitystä niin yksityisissä kuin julkisissakin hankinnoissa.

Someron Demarit päättivät yhtyä SDP:n puoluehallituksen linjaukseen siitä, että irtisanomisia ja lomautuksia ei hyväksytä ratkaisuna talouden tasapainottamiseksi. Someron kaupungin keskeisimpiä kysymyksiä tulevaisuudessa tulevat olemaan henkilöstön jaksaminen ja saatavuus.

Riitta Lehtinen: Kunnan tulee suosia lähiruokaa

Kunta on merkittävä elintarvikkeiden ostaja ja suuressa roolissa panostettaessa lähiruokaan ja sen saatavuuteen.

Lähiruoalla tarkoitetaan elintarvikkeita, jotka tuotetaan ja kulutetaan oman kunnan, maakunnan tai talousalueen sisällä. Nyrkkisäännön mukaan lähiruoaksi kutsutaan alle 100 kilometrin säteellä tuotettua ruokaa. Lähiruoka-ajattelu korostaa kestäviä tuotantomenetelmiä koko tuotantoketjussa.

Lähiruoka on ruoantuotantoa ja kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantoa edistäen samalla alueen elinvoimaisuutta, taloutta ja työllisyyttä. Lähiruoan hyötyinä on tuoreus, laatu ja turvallisuus. Se ylläpitää myös kulttuurimaisemaa, säästää ympäristöä ja tukee kestävää kehitystä sekä ottaa vastuun tulevista sukupolvista.

Edellytys lähiruoan saamiselle julkiselle puolelle mm. päiväkoti-ikäisen tai koululaisen lautaselle vaatii yhteistyötä päättäjien, ruokahuollosta vastaavien ja lähialueella toimivien tuottajien kanssa. Näiden yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii alkuvaiheessa kaikilta osapuolilta työtä, aktiivisuutta ja omien resurssien tiedostamista.

Kunnan tiedottaminen tuotteen tai palvelun tarpeestaan tulee tapahtua hyvissä ajoin ennen tarjouspyyntöjen julkaisua. Näin toimimalla mahdollistetaan paikallisen yrityksen toiminnan laajeneminen, verkostoituminen tai uuden yrityksen syntyminen.

2007 voimaan tullut hankintalaki mahdollistaa vastuullisen ruoantuotannon ehtojen sisällyttämisen tarjouspyyntöön: voidaan täysin laillisesti painottaa kokonaistaloudellisuutta, tuoreutta, laatua, turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia.

Perusteisiin voidaan määritellä vaikkapa pisin aika leivän leivonnasta tai perunan kuorimisesta toimittamiseen. Vaatimuksena voi olla myös mahdollisuus käyttää pakastettuja marjoja ilman kuumennuskäsittelyä, tällä vaatimuksella rajattaisiin pois suurin osa tuontimarjoista.

Sopimusviljelijän tarjouspyynnössä voidaan eritellä esimerkiksi peruna, porkkana, lanttu, kaali, sipuli, tilli ja persilja. Näin eritellen pienetkin tuottajat voivat tehdä tarjouksen.

Nyt on kuntapäättäjien aika herätä näkemään lähiruuan vahvuudet ja myönteiset vaikutukset koko seudun talouteen ja elinvoimaisuuteen lisäämällä lähiruoan osuutta vuosittain ja asteittain kunnan ruokahankinnoissa.

Julkisen ruokapalvelun tekemät päätökset vaikuttavat siihen, mistä raaka-aineista lapsille ja nuorille tarjottava ruoka on valmistettu. Tänään tehty päätös kantaa kauas tulevaisuuteen.

Riitta Lehtinen

Someron Työväenyhdistys ry:n vpj.

Someron kaupungin teknisen lautakunnan jäsen

SDP:n ryhmäpuhe Tilinpäätöksestä 2008 valtuustossa 8.6.2009

Puheenjohtaja, valtuutetut, lehdistön edustajat ja kuntalaiset!

Viime valtuustokausi oli talouslukujen valossa Somerolle varsin hyvä. Kaupungin talous on tällä hetkellä vahvassa kunnossa, mikä onkin äärimmäisen tärkeää ottaen huomioon sen, että taloudellisesti haastavammat ajat alkavat olla käsillä.

Nyt käsiteltäessä vuoden 2008 tilinpäätöstä onkin kiitoksen paikka. Someron vahvasta taloudesta kuuluu suuri kiitos kaupungin henkilöstölle. Samoin kiitos kuuluu viime vaalikauden luottamushenkilöille. Talousluvut kertovat omaa kieltään kaupungin asioiden hoidosta.

Asia ei ole kuitenkaan täysin niin valoisa kuin talousluvut osoittavat. Voidaan kysyä ovatko toiminnalliset tavoitteet linjassa talouslukujen kanssa? Jo viime vuonna toimintamenojen kasvu oli korkealla tasolla ja sama meno jatkuu tänä vuonna. Kehitys on toisaalta taloustilanteen kohdalla ja toisaalta väestön ikääntymisen oloissa erittäin hankala.

Menojen lisääntyminen on ollut siis varsin nopeatahtista, vaikka mihinkään ylimääräiseen ei ole lähdetty laittamaan rahaa. Herääkin kysymys tarkoittavatko viimeaikaiset menolisäykset itse asiassa sitä, että kunnallisiin palveluihin panostaminen on laiminlyöty lihavina vuosina?

Käsiteltäessä tämän vuoden budjettiin lisättyjen kotihoidon työsuhteiden sekä diabeteshoitajan ja päihdetyöntekijän palkkaamista kävi selkeästi ilmi se, että näille työntekijöille on suuri tarve. Sitä ei kiistänyt kukaan.

Kaiken kaikkiaan ehkä etenkin perusturvan kohdalla näkyy tehokkuusajattelun menneen jo liiankin pitkälle. Lisääntyneistä ja laajentuneista tehtävistä huolimatta henkilöstömäärä ei ole merkittävästi lisääntynyt.

Tilinpäätöskirjassa ja henkilöstöraportissa kiinnittää huomiota henkilöstön poissaolopäivien suuri määrä. Positiivinen esimerkki tämän suhteen on hammashoitola, jonka kohdalla mainitaan, että henkilökunnalla oli sairauspoissaoloja erittäin vähän.

Oireellista on kuitenkin se, että hammashoitolan työtahtia kuvataan sanoilla pakkotahtinen kiire. Voidaan kysyä millainen tilanne muissa yksiköissä on ja toisaalta kauanko hammashoitolan väki jaksaa painaa töitä pakkotahtisessa kiireessä?

Hammashoitolan kohdalla huomiota herättää myös peruuttamattomien poisjääntien määrä – 599. Tämä on melkoista haaskausta. Asiaan myös tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota. Toimenpiteisiin luvun pienentämiseksi on ryhdyttävä heti.

Arvoisat läsnäolijat!

Viime aikoina olemme tehneet monta suurta päätöstä, joiden vaikutukset Someron tulevaisuuteen ovat suuret pidemmälläkin aikavälillä. Paras-hankkeessa valittu itsenäisen Someron tie ei ole helppo. Tehdyn päätöksen takana on kuitenkin seisottava yhtenäisenä ja haettava toimivat yhteistoimintaratkaisut.

Keskeistä on tiedostaa se, että toimenpiteet eivät loppuneet päätökseen kuntaliitosten hylkäämisestä, vaan päinvastoin, siitä alkoi varsinainen työ. Meidän on nyt saatava kaupungin palvelut ja talous niin hyvään tasapainoon, että se kelpaa myös valtioneuvostolle ja ennen kaikkea omille kuntalaisillemme nyt ja tulevaisuudessa. Kun on päätetty, että palvelut hoidetaan omin voimin, ne on myös hoidettava kunnialla.

Sama pätee kouluverkonkin suhteen. Jos päätetään, ettei kouluja lakkauteta, on samalla myös sitouduttava pitämään huolta siitä, että kaikilla Somerolaisilla koululaisilla on toimivat, ehjät ja siistit oppimistilat sekä pätevät opettajat koulusta riippumatta.

Hyvät kuulijat!

Menneestä on otettava oppia tulevaan. Edessämme ovat kuten kaikki tiedämme taloudellisesti kovat ajat. Meidän valtuutettujen on valmistauduttava tekemään myös vaikeita päätöksiä, koska meidät on niitä päätöksiä tekemään valittu.

Olemme tässä hiljattain huomanneet, että virkamieskunnallamme on jaloja pyrkimyksiä tulla jakamaan tätä vastuuta. Asia on kuitenkin niin, että vastuu päätöksistä ja toimintalinjoista kuuluu pääosin luottamushenkilöille. Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että myös käytämme vastuun tuomaa valtaa.

Se vaatii luottamusta ja puoluerajat ylittävää yhteistyötä, jonka toimiminen on hieman yskähdellyt, mistä kertoo ehkä osaltaan runsas tasaväkisten äänestysten määrä eri toimielimissä.

Vaikeiden aikojen yli päästään kunnialla vain hyvällä yhteistyöllä ja se vaatii keskustelua asioista niiden oikeilla nimillä. Se vaatii rehtiä politiikkaa. Riitaisa luottamushenkilöjohto ulkoistaa valtansa aina helposti virkamiehille. Somerolla tämä kehitys on jo liian pitkällä. Itse ainakin näin tuoreena valtuutettuna haluan olla tekemässä niitä päätöksiä, josta olen vastuussa kuntalaisille.

Antti Kotti

valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Ryhmäpuhe Paras-hankkeesta valtuustossa 9.3.2009

Hyvät valtuutetut,

Paras-hankkeeseen liittyvä valmistelu on Somerolla vielä kesken. Siksi valtioneuvoston nyt pyytämät vastaukset pitkään kysymyslistaan ovat parhaimmillaankin vain jonkinlainen väliraportti siitä, missä Somerolla asian valmistelussa tällä hetkellä mennään.

Tärkein vastaus tuosta paperista jää puuttumaan: Jatkaako Somero itsenäistä terveydenhuoltoa vai haetaanko yhteistyömallia, jonka pyrkimyksenä on löytää Paras-hankkeen lähtökohtana oleva noin 20 000 asukkaan väestöpohja terveydenhuoltopalvelujen toteuttamisessa.

Someron terveydenhuollon tulevaisuus kiteytyy kahteen asiaan: Palvelujen sisältöön ja palvelujen tuotantotapaan.

Palvelujen sisältö on varmasti kaikkien kuntalaisten kannalta tärkein. Me sosialidemokraatit haluamme, että Somerolla toimii jatkossakin vähintään nykyisen kaltainen täyden palvelun terveyskeskus, jossa on päivystysvastaanotto ja josta saa laboratorio- ja röntgenpalvelut saman katon alta ja että Somerolla säilyvät myös sekä hammashuolto että eläinlääkäripalvelut.

Palvelujen tulee jatkossakin säilyä Somerolla. Tämän tulee olla kaikkien ratkaisujen lähtökohta. Tiedämme, että tälle kannalle on olemassa kuntalaisten vankka tuki.

Me haluamme myös, että somerolaiset vanhukset hoidetaan Somerolla. Siksi emme halua ulottaa Paras-hankkeeseen liittyvää valmistelua lainkaan esimerkiksi vanhusten laitoshoitoon, vaikka vielä kaupunginhallitukselle tehdyssä virkamiesesityksessä esitettiin vanhusten laitoshoidon siirtämistä pois kunnan omalta vastuulta. Olemme hyvin tyytyväisiä siitä, että kaupunginhallitus yksimielisesti tuli tässä asiassa sosialidemokraattien kannalle ja vanhusten laitoshoito on nyt käsittelyssä olevassa vastauspaperissa kunnan omalla vastuulla.

Ikääntyminen tuo mukanaan erilaisia vaivoja, joihin tarvitaan lääkärin apua. Siksi väestön ikärakenne on asia, joka keskeisesti vaikuttaa terveyspalvelujen tarpeeseen. Ikärakenteesta johtuen terveyskeskuksemme työmäärä vastaa tällä hetkellä noin 11 000 asukkaan keskivertokunnan työmäärää, vaikka Somerolla asukkaita onkin alle 9500.

Someron ikärakenne muuttuu nopeasti ja vaikka väkilukumme pysyisi ennallaan tai vähän tippuisikin, kasvaa terveyskeskuksemme työmäärä joka vuosi johtuen väestön ikääntymisestä. Näin ollen meidän tulee jatkossakin panostaa terveyskeskuksen ja vanhustenhuollon kehittämiseen ja pitää huolta siitä, että terveyskeskuksessa ja vanhustenhuollossa on riittävästi käsipareja hoitamassa ihmisiä.

Hyvät valtuutetut,

nyt käsittelyssä oleva, osittain sekava vastauslomake ei anna vastausta kaikkein tärkeimpään kysymykseen: kuka tekee päätökset Someron terveydenhuollossa muutaman vuoden kuluttua ? Jonkin verran neuvotteluja on käyty eri suuntiin, mutta tosiasiassa tilanne on niiden suhteen täysin auki.

Käsittelyssä olevan paperin lähtökohtana on se, että Somero jatkossa kuuluu yhteistoiminta-alueeseen, joka hoitaa perusterveydenhuollon ja joitakin muitakin tehtäviä. Kuitenkaan ei ole löydetty mallia, jossa tämä voisi toteutua niin, että palvelut säilyisivät Somerolla.

On aika linjata selvästi se, onko tärkeämpää palvelujen sisältö vai niiden hallinnointitapa. Sosialidemokraattien mielestä somerolaisten saamien terveyspalvelujen sisältö ja laatu menevät hallinnollisten kiemuroiden edelle.

Tässä puheenvuorossa olemme linjanneet sosialidemokraattien lähtökohdat palvelujen sisällölle. Tällä hetkellä pystymme hoitamaan nämä palvelut itse ja tämän tulee olla lähtökohta myös jatkovalmisteluissa. Kaikki muut esillä olleet vaihtoehdot näyttävät nykytiedon valossa huonommilta.

Mikäli Somero päättää toteuttaa terveyspalvelunsa jatkossa itse, on siinäkin vaihtoehdossa riskinsä. Maan hallitus saattaa määrätä Someron liittämään terveydenhuoltonsa johonkin kuntayhtymään tai määrätä Someron terveydenhuollon jonkun kunnan hoidettavaksi isäntäkuntamallilla. Tämä kaikki on kiinni siitä, millaisen sisällön terveydenhuoltolaki ja siihen liittyvät lait saavat. Sen me tiedämme todennäköisesti vasta noin vuoden kuluttua.

Mikäli itsenäisten terveyspalvelujen linja saa riittävästi kannatusta valtuustossa, on tarpeellista myös tuoda tämä selkeästi esiin valtioneuvostolle annettavassa vastauksessa. Tärkeintä on se, ettei kuntalaisille asian valtuustokäsittelyn jälkeen jää epäselvyyttä siitä, mikä on somerolaisten päättäjien poliittinen tahto tässä asiassa.

Siksi esitänkin sosialidemokraattisen ryhmän puolesta, että kyselyyn annetaan seuraavansisältöinen vastaus: "Someron kaupunki odottaa uuden terveydenhuoltolain ja siihen liittyvien lakien ja asetusten vahvistamista ennen kuin jatkamme terveydenhuollon järjestämistä koskevaa päätöksentekoa".

Sirkka-Liisa Leppälä

valtuustoryhmän varapuheenjohtaja

 

Ryhmäpuhe vuoden 2009 talousarviokäsittelyssä valtuustossa 15.12.2008

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut, lehdistö, kuntalaiset,

olemme kokoontuneet päättämään ensi vuoden budjetista. Budjettiesitykseen voidaan olla suhteellisen tyytyväisiä. Pientä viilausta kuitenkin vielä löytyy, jotta budjettiesitys antaa tyydyttävät lähtökohdat uudelle valtuustolle ja lautakunnille aloittaa kaupunkimme hyvinvoinnin ja palveluiden tuottamisen.

Käsittelimme tässä kokouksen alussa hallintosäännön muuttamista. Ja voitaneen sanoa, että hallintosäännön uudistaminen toi hiukan lähemmäs sitä ajatusta, että valtuusto ja lautakunnat hallinnoivat tätä kaupunkia. Erityisen tyytyväisiä olemme uuden elinkeinolautakunnan perustamisesta. Olemmehan sitä olleet esittämässä aikanaan aloitteen muodossa.

Elinkeinolautakunta tulee olemaan todella tärkeä, kun ajatellaan kaupunkimme yritys- ja työllisyyspolitiikkaa. Tämän vuoksi elinkeinolautakunnalle tulee luoda edellytykset ja mahdollisuudet toimia. Alkavien ja jo olemassa olevien yritysten toimintaa tulee tukea ja kehittää. Vain sitä kautta voimme odottaa työllisyyden ja kaupungin väkiluvun kasvua.

Ihmettelemme vain miksi maaseutulautakunta vielä haluttiin eriyttää ja jättää toimintaan. Mielestämme maatalous ja siihen liittyvä sivutoiminen maaseutuyritys on jo tänä päivänä täyttä yritystoimintaa. Tämän olisi hyvinkin voinut liittää elinkeinolautakunnan tehtäviin. Muta hyvä näinkin. Pääasia että saamme nyt toimielimen joka on valmis viemään eteenpäin kaupunkimme elinkeinoelämää.

Maailmanlaajuinen talouslama on tullut Suomeen ja Somerollekin. Päivittäin kuulemme lomautuksista ja muista tuotannon alasajoista, niin myös Somerolla. Työttömyys ja köyhyys lisääntyvät. Vaikeimmissa asemissa ovat ne, jotka ovat jo ennen tämänpäiväistä lamaa olleet tässä kurjuusloukussa.

Näitä pitkäaikaistyöttömiä ei tule unohtaa. Nyt tulee entistä aktiivisemmin pyrkiä heitäkin saamaan niin sanottuun normaaliin elämänrytmiin. Tässä Someron kaupungillakin on mahdollisuudet toimia kaikkien heikko-osaisempien puolesta. Työllistämistoimenpiteiden tulee olla aktiivisia ja johdonmukaisia.

Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen eri toimialoilla varmasti löytyy kohteita, joissa voidaan työllistää. Tulevan kaupunginhallituksen tulisi määritellä työllistämisperiaatteet ja antaa eri toimialojen ja tytäryhteisöjen toteuttaa sitä määrärahojen puitteissa itsenäisesti. Ei ole oikein, että kaikki työllistämistoimenpiteet ovat yhden henkilön takana. Varsinkaan, jos toimintaa jarrutetaan vaikka määrärahoissa onkin vielä resursseja.

Kaupunginhallitus antoi perusturvalle tehtäväksi selvittää Eko-Cityn ja perusturvan työpajan toimintaa jatkossa. Hyvä. Onkin varmasti parempi tehdä Eko-Cityn ja työpajan toiminnasta selkeä linjaus.

Perusturvan toimintaa alkavalla valtuustokaudella puhuttaa varmasti eniten paras-hanke sekä vanhustyön ja päivähoidon paineet. Paras-hanke on hakenut uomiaan puitelain vaatimusten toteuttamiseksi. Nyt viimeistään on selvitettävä kaikki vaihtoehdot, jotta pystytään tekemään todellista vertailua mahdollisten eri vaihtoehtojen kesken.

Vanhustyön haasteena on yhä enemmän väestön ikääntyminen. Hoivapaikkojen puute aiheuttaa paineita vuodeosastoille ja kotihoidolle. Tänään käsiteltävässä budjetissa on lautakunta painottanut resursseja kotihoidon tukemiseksi. Kaupunginhallituksen myötämielisellä suhtautumisella kohdentaminen näyttäisi toteutuvan. Samalla toteutuisi myös sosialidemokraattien lapsiperheiden arjen tukemiseksi tekemä valtuustoaloite.  Kaikki tämä tulee maksamaan, mutta mielestäni tähän asti on liian paljon pantattu ja säästetty tietyissä palveluissa. Ja nyt nämä säästöt sitten maksetaan.

Päivähoidossa on myös ongelmaksi tullut päivähoitopaikkojen saatavuus, vaikka juuri valmistui uusi päiväkoti ja lasten syntyvyys on laskusuunnassa. Yksi tekijä ongelmaan on varmaankin perhepäivähoitajien saatavuus. Raskaasta työstä maksettava alhainen palkka ei varmasti ole työn houkuttelevuutta lisäävä tekijä.

Sivistystoimen puolella oppilasmäärien laskeminen varsinkin sivukylillä tuo keskusteluun kouluverkon sovittamisen oppilasmääriin. Tämäkin on arvokysymys, lähdetäänkö sivukylien kouluja lakkauttamaan vai ei. Uusi valtuusto saa tästäkin kovan haasteen.

Samoin on tilanne Someron lukion kanssa. Sielläkin on laskevan oppilasmäärän ennuste. Lukion toiminta tulee saada houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi. Sivistyslautakunnan tekemä esitys lukion maksuttomien oppikirjojen tarjoamisesta ja koulumatkojen tukemisesta olisivat varmasti houkuttelevuutta lisääviä tekijöitä.

Uimahalli tulee rakentaa keskustan alueelle. Mieluummin vanhan halin viereen tai sen paikalle. Siksi tulisikin ensi vuoden alussa heti kun se on mahdollista aloittaa maaperätutkimukset kaavaillulla alueella. Tämä sen vuoksi, että selvitetään onko kyseessä oleva alue rakentamiseen sopiva. Sen myötä pystytään tekemään lopullinen päätös rakentamisesta.

Me sosialidemokraatit olemme tietysti sitä mieltä, että jäähalli tulee säilyttää somerolaisten palveluna. Mutta olemme myös sitä mieltä, että Jäähalli osakeyhtiön tilanne on selvitettävä, jos se on ollut jo pidemmän aikaa selvitystilassa. Tätä emme tiedä, koska useista pyynnöistä huolimatta asiasta ei saada selvitystä.

Nyt olisi korkea aika viheltää peli poikki ja katsoa tilanne. Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaupunki vähemmistöosakkaana pumppaa yhtiöön rahaa ja maksaa piilotukea lyhentäen lainaa jääajan vuokrilla ilman vastinetta. Jos jäähallilla ei ole tuloja toiminnan pyörittämiseen, tulisi kaupungin aloittaa suurimpana velkojana neuvottelut sen haltuunotosta tai hakea sopivampaa toimintamuotoa.

Kaupungin omistamien kiinteistöjen ja asuntojen korjausremonttien yhteydessä tulisi ottaa myös esteettömyysasiat huomioon. Varsinkin asuinhuoneistot kannattaisi remontoida niin, että ne soveltuisivat myös apuvälineiden käyttäjille. Esteettömyys ja kerrostalojen hissit mahdollistaisivat myös monessa tapauksessa huonokuntoisemmankin ihmisen kodinomaisen asumisen. Eikä esteettömyys estä näissä ns. terveen ihmisen asumista.

Tässä oli meidän sosialidemokraattien huomiot budjettiin ja muutamiin asioihin näistä tulemme tekemään esityksiä budjetin yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Ja lopuksi asettaisin näin valtuustokauden loppuessa teille kaikille mietittäväksi muutaman kysymyksen. Kaupungin talouden on kehuttu olevan loistavassa kunnossa. Ja niin varmaan onkin, mutta mikä on ollut tämän voiton maksimoinnin hinta? Ovatko kaikki saaneet tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut? Ovatko vanhuksemme saaneet turvallisen vanhuuden? Ovatko lapset ja nuoret saaneet turvatun kulkutien aikuisuuteen? Onko henkilökunta voinut tuntea työn iloa?

Kysymyksiä, joihin kaikki valtuutetut ja virkamiehet voivat itsekseen miettiä vastauksia. Varmasti jokainen päätyy antamaan sen oikean vastauksen, omalta kannaltaan katsottuna.

Kiitos.

Harri Kurttila

valtuustoryhmän puheenjohtaja 

 

10.10.2008: Miksi lasten huostaanotot ovat rajusti kasvaneet Somerolla?

On niin idyllistä kuvitella tilanne missä äiti harmonisesti imettää vauvaansa ja lukee samalla satua isommalle sisarukselle. Mutta mitäpä jos äiti kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, vauvalla on koliikki, isompi lapsi pomppii pitkin seiniä, keittiössä tiskivuori kasvaa ja äidillä on rutiinit hukassa saamatta otetta tähän kaikkeen? Sosiaalinen verkosto ei paljon auta, kun isovanhemmat ja ystävät ovat työelämässä ja kiinni omassa arjessaan. Jos apua edes hiukan tuo kunnallinen lasten päivähoito rutiineineen ja virikkeineen, niin se on pieni kustannus kaupungille verrattuna lapsen huostaanottoon ja vanhemman mielenterveyden hoitamiseen.

Onko kuitenkin yksi syy-seuraussuhde lasten huostaanottojen kasvamiselle kaupungin palveluiden puute kotihoidon saralla? Nykyisillä Someron kotihoidon resursseilla ei pystytä vastaamaan apua tarvitsevia lapsiperheitä, kun myös vanhukset tarvitsevat enenemissä määrin kotihoitoa.

Jonna Siltanen

7.10.2008: SULJETUT SUUT

Somero-lehti on pantannut pari viikkoa kuntavaaliehdokkaiden kirjoituksia ja julkaisee ryppään niitä tulevana perjantaina 10.10. Ei voi kuin kummastella paikallislehden linjaa rajoittaa keskustelua vaalien alla. Toivottavasti keskustelua tulevan perjantain jälkeen sallitaan enemmän.

Tänään tiistaina (7.10) yrityskummi Arto Arvonen kirjoittaa samaisessa lehdessä, että uimahallin paikasta ei pitäisi vielä keskustella. Asiaa selvittävä työryhmä julkistaa selvityksensä marraskuun puolella ja keskustelua pitäisi Arvosen mukaan lykätä sen jälkeiseen aikaan.

Viime perjantaisessa lehdessä valtuuston puheenjohtaja Mauri Salo totesi, että Paras -hankkeesta pitäisi keskustella luottamuselimissä vasta sitten kun vaihtoehdot on saatu rajattua kahteen –kolmeen. Nyt niitä on vielä laskujeni mukaan viisi, joten keskustelu lykkääntynee ainakin vaalien yli.

Tällainen on siis keskustelukulttuuri poliittisista asioista Somerolla. Kuntalaisen mielipiteille ei anneta arvoa lainkaan ja demokratiaa suorastaan halveksitaan. Päätökset halutaan tehdä pienellä porukalla suljettujen ovien takana vähän niin kuin aina on tehty. Lopulta valtuuston kumileimasin kopahtaa keskusteluitta ja nopeasti.

Kuntalaisen on otettava valta takaisin itselleen. Se tapahtuu äänestämällä kuntavaaleissa.

Antti Kotti

 

23.9.2008: KUKA PÄÄTTÄÄ ASIOISTASI? 

 

Suomalainen ihminen on tunnetusti "itte", eli hän haluaa itse päättää omista asioistaan. Näin yksityiselämässä useimmiten tapahtuukin. Me päätämme omat tekemisemme, menemisemme, rahankäyttömme ja niin edelleen.

 

Jokapäiväisessä elämässä on kuitenkin paljon asioita, joihin voimme vaikuttaa vain välillisesti. Tarkoitan erilaisia kunnallisia toimintoja ja palveluja, kuten lasten päivähoito, koulunkäynti, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuripalvelut, terveyden- ja sairaanhoito, vanhusväestön palvelut ja hoito, ynnä monet muut kunnan ylläpitämät toiminnot.

 

Lokakuussa järjestettävissä kunnallisvaaleissa ratkaistaan, ketkä seuraavan nelivuotiskauden ovat päättämässä meitä koskevista asioista. Jokainen meistä voi äänestämällä osaltaan vaikuttaa siihen, onko asioista päättämässä henkilö, jolla on samansuuntainen käsitys Someron asioiden hoidosta kuin itsellä, vai istuuko päättäjien pallilla henkilöitä, jotka vievät asioita sellaiseen suuntaan, mitä itse et pidä oikeana. Jokainen ääni on tärkeä.

 

Äänestämättä jättäminen merkitsee sitä, että annat muiden päättää itseäsi koskevista asioista. Jos kerran haluat päättää henkilökohtaisista asioistasi, miksi antaisit muiden päättää yhteisistä asioista, joista monet kuitenkin usein koskevat itseäsi ja vaikuttavat elämääsi. 

         

Rauno Lahti

29.4.2008 ASIAKASMAKSUISTA JA POLIITTISESTA PÄÄTÖKSENTEOSTA (Julkaistu Somero-lehdessä 29.4.2008)

Raimo Hakoinen kirjoitti tällä palstalla 22.4.2008 asiakasmaksujen korotuksista ja kyseli kansanedustajien toimivallasta asian tiimoilta. Oppositiopuolueen kansanedustajan avustajana voin toivottavasti hieman avata asiaa meidän näkökulmastamme.

Poliittinen järjestelmämme toimii edustuksellisen demokratian periaatteiden mukaan. Se tarkoittaa sitä, että suurin valta massamme on kansanedustajien muodostamalla eduskunnalla. Käytännössä valta jakautuu kuitenkin luonteeltaan vahvasti hallituksen ja opposition välillä. Nyt kysymyksessä olevan asiakasmaksujen korotuksen kaltaisissa asioissa opposition kansanedustajalla toimivalta ja mahdollisuudet toimia ovat verrattain pieniä.

Asiakasmaksujen korotus merkitsee sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin keskimäärin 16,6 prosentin korotusta ja se tekee Suomesta Euroopan johtavan asiakasmaksujen perijämaan. Lisäksi hallitus tekee korotuksista automaattisia tulevinakin vuosina, kun se sitoo maksut sosiaali- ja terveydenhuollon indeksiin kahden vuoden tarkistusvälein.

Pääministeri Matti Vanhasen linjaus hallituksen keskeneräisten asioiden sulkemisesta keskustelun ulkopuolelle voi ymmärtää juuri tästä näkökulmasta. Jos julkinen keskustelu aroistakin asioista olisi mahdollista, kuten nykyaikaiseen yhteiskuntaan kuuluu, hallituspuolueiden mahdollisuudet viedä tämänkaltaisia uudistuksia läpi olisivat heikot. Niiden valta perustuu kansanedustajien yhtenäiseen rintamaan hallituksen esitysten takana. Hallituspuolueilla on eduskunnassa automaattisesti kansanedustajien enemmistö, joten niiden tehtävä on vain pitää omat rivit ehjinä, jolloin opposition rooli jää omien vaihtoehtojensa julkituomiseen ja äänestysnapin painamiseen.

Hallituksen toimien myötä inflaatio kiihtyy hurjaa vauhtia. Se tarkoittaa sitä, että asumisen, elintarvikkeiden, sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat kallistuneet ja arjen pyörittämisestä tulee tavalliselle kansalaiselle koko ajan haastavampaa.

Nyt korotettavat asiakasmaksut kohdistuvat juuri niille, joiden arkea pitäisi helpottaa. Syystäkin aihe keskustelutti eduskuntaa runsaasti. Hallituksen ja opposition välille löytyi tässä asiassa hyvin merkittäviä eroja. Kysymyshän on siitä, että terveyserot pientuloisten ja varakkaiden kesken kasvavat maassamme jatkuvasti ja hallituksen maksuja korottava politiikka kasvattaa eroja entisestään. Tällaista eriarvoistavaa politiikkaa eivät oppositiopuolueet voi hyväksyä. Oppositiopuolueen roolina onkin tuoda ongelmat ja tarkoitusperät esiin hallituksen politiikan takaa ja esittää keskusteluun oma vaihtoehtonsa.

Terveyskeskusten palveluita käyttävät etenkin lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät, pienituloiset ja vähävaraiset kansalaiset. Hallituksen asiakasmaksukorotusesityksen vaikutukset ovat merkittävimmät juuri terveyspalveluita tarvitseville. Palveluja käyttävien kukkaroista leikataan vuositasolla 65 miljoonaa euroa. Tästä 3,8 miljoonaa kerätään päivähoidon maksukorotuksista, loput yli 60 miljoonaa taas julkisia terveyspalveluita tarvitsevilta. Rikkaiden ja hyvinvoivien hallitukselta on ehkä jäänyt huomaamatta, että palvelumaksuilla on oikeasti väliä suurimmalle osalle väestöstä.

Asiakasmaksujen korotukset eivät hyödytä kuntia, vaan valtio ulosmittaa ne valtionosuuksissa itselleen. Päinvastoin kuin hallitus tekee, kunnille pitäisi myöntää lisää rahaa palvelujen laadun parantamiseksi, palveluntarpeeseen vastaamiseksi ja uusien työntekijöiden houkuttelemiseksi hoitoalalle.

Korkeat maksut vähentävät erityisesti pienituloisten hoitoon hakeutumista. Jo nyt osa ihmisistä joutuu vähävaraisuuden vuoksi jättämään osan lääkkeistään ostamatta ja vähentämään lääkärissä ja kuntoutuksessa käyntejään. Hoidon ja tutkimusten viivästyminen kuitenkin nostaa kokonaiskustannuksia, joten pitkällä tähtäimellä hallituksen säästötoimet saattavat muuttua lisämenoiksi.

Osana asiakasmaksulain muutosta hallitus esittää myös päivähoitomaksujen korotusta ja niiden sitomista indeksiin. Demarit tekivät päivähoitomaksuista oman mallinsa, jossa maksuporrastusta on lievennetty ja maksu peritään vain todellisesta ja tarpeellisesta hoitoajasta. Lähtökohtamme on, että lapsella pitää olla sekä oikeus yhteiseen aikaan vanhempiensa kanssa että oikeus laadukkaaseen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen. Malli mahdollistaa perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamisen, kannustaa työn tekemiseen, lisää joustoa ja tukee vanhemmuutta.

Antti Kotti

Someron Työväenyhdistyksen puheenjohtaja

 

30.3.2008: PANOSTUKSIA LIIKENNETURVALLISUUTEEN

Someron Työväenyhdistys ry:n kevätkokous kävi monipuolisen keskustelun liikenneturvallisuudesta. Sen pohjalta Someron Demarit vaativat kaupungilta panostuksia varsinkin kevyen liikenteen turvallisuuteen, jossa on otettava huomioon erityisesti ikäihmisten, lasten ja liikuntaesteisten liikkuminen.

Somerolaisen liikennekulttuurin heikosta tilasta saadaan viestejä jatkuvasti mm. paikallislehdestä. Kuntalaiset kantavat aidosti huolta varsinkin kevyen liikenteen turvallisuudesta. Erilaiset onnettomuudet ja läheltä piti –tilanteet näyttävät tulleen miltei jokapäiväisiksi Somerolla.

Liikenteessä kaikkein heikoimmilla ovat jalankulkijat ja muu kevyt liikenne. Poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa liikenteen turvallisuuteen ainakin kevyenliikenteenväylistä huolehtimalla. Someron keskustaajaman pääväylien yhteyteen olisi rakennettava kattava kevyenliikenteen väyläverkosto.

Kävely- ja pyörätiet tulisi ulottaa vähintään taajaman rajoille asti Kosken, Kultelan, Forssan ja Helsingin suuntiin lähtevien pääväylien yhteyteen. Samoin Helsingintien varteen Oinasjärvelle tarvitaan kevyenliikenteen väylä, joka turvaisi koululaisten koulumatkat. Näiden toimien vaikutukset liikenneturvallisuuteen olisivat merkittäviä.

Lisäksi Someron Työväenyhdistys ehdottaa että keskustaajaman alueella käytetään enemmän korotettuja suojateitä. Se on perusteltu ja tehokas tapa hillitä liikenteen vauhtia.  

Someron Työväenyhdistys korostaa, että mainitut toimet ovat toissijaisia keinoja liikenteen ongelmiin. Ensisijaisesti tarvitaan muutos liikennekulttuuriin. Toisten huomioon ottaminen ja liikennesääntöjen kunnioittaminen ovat avainasemassa turvallisemman katukuvan aikaansaamiseksi Somerolle.    

 

22.2.2008: SOMERON TULEVAISUUDESTA (Julkaistu Somero-lehdessä 22.2.2008)

Kaupungin väestömäärän kehityksestä on annettu ruusuisia lukuja, että asukasluku kasvaa, mutta totuushan on päinvastainen, ja vieläpä ne, jotka tänne jäävät, heidän ikärakenteensa vanhenee. Olisi varmaankin korkea aika paneutua työpaikkojen saamiseksi paikkakunnalle. Meillä Somerolla on onneksi runsaasti peruskoulun päättäviä nuoria, joilla on ammatinvalinta edessä. 

Yksi vaihtoehto olisi oppilaiden lisääminen jollakin tukimuodolla Forssan ammatti-instituuttiin FAI:iin. Somerohan on osallisena tässä koululaitosta ylläpitävässä seitsemän kunnan kuntayhtymässä toiseksi suurimmalla osuudella. Tästä tulee myös taloudellista palautetta vuosittain Someron kaupungille. Kuitenkin somerolaisten oppilaiden osuus instituutin oppilasmäärässä on vain vajaat viisi prosenttia. 

Ammatti-instituutin koulutusohjelmassa on parikymmentä erilaista opetuslinjaa, joten valinnanvaraa on. Forssan ammatti-instituutti on valtakunnallisesti koulutustaidoistaan arvostettu koulu, joka on saanut opetustasostaan useita laatupalkintoja. 

Yhtenä syynä somerolaisten oppilaiden vähyyteen FAI:ssa on varmaankin huonot kulkuyhteydet Forssaan. Siinä olisikin Someron kaupungille porkkana avustaa oppilaiden koulumatkakustannuksia. 

Nuoret, hakekaa itsellenne hyvä ammatti, siten saa hankittua isomman leivän. Parempaa tulevaisuutta nuorille!

Tapani Pesonen,

FAI:n valtuuston jäsen (sd.)

 

11.2.2008: PALOMUURIA JA AJOPUUTEORIAA

Someron kaupungissa eletään hiljaista uinuvaa ”hys hys” -aikaa, ainakin kunnallispolitiikassa. Vaikkakin sitähän se tuntuu olevan vallan. Onko latautumista syksyn kunnallisvaaleihin, vai jotain muuta. Olen koko ajan valtuutettuna kaivannut avointa keskustelua valtuustosaliin.

Valitettavasti keskustelua syntyy vain vasemmalta oikealle yli vankan muurin jonka valtuuston keskustalaiset salin keskelle ovat muodostaneet. Taitaa olla varsinainen palomuuri, näin atk-kielellä sanoen. Palomuurin tehtävähän on pitää "luvattomat ja vaaralliset" yhteydenotot laitteen ulkopuolella ja samalla estää "vaaralliset" yhteydenotot ulospäin.

Someron valtuuston palomuuri on kyllä säädetty tosi tiukaksi. Mitään ei mene läpi eikä mitään kylläkään tule ulos. Suodatus toimii täydellisesti. Näinhän se on, kun keskustalla on yksinkertainen enemmistö vaaliliitolla kristillisten kera. Demokratia toimii sitten niin kuin toimii.

Periaatteessa päätökset tehdään keskustan ryhmäkokouksessa, eikä asioista edes vaivauduta valtuustosalissa keskustelemaan. Saatikka mielipidettä muuttamaan. Kun jotain on päätetty, niin on se kiveen kirjoitettu ja piste. Vaikkakin jälkeenpäin saatetaan vaivihkaa myöntää miten olisi pitänyt asiasta päättää.

Valtuuston puheenjohtaja muistaa aina välillä ilmoittaa, että viisaus on lautakunnissa. Kerrankin olemme samaa mieltä, mutta mihin se viisaus katoaa kun asiaa käsitellään hallituksessa ja valtuustossa. Lautakunnan päätökset kumotaan, varsinkin kun asia lähtöisin vasemmalta. Ja kaiken huipuksi valtuustokäsittelyssä äänestetään päätöstä vastaan, jota sama henkilö on lautakunnassa kannattanut. Ei mene minun järkeeni, mutta minä olenkin demari.

Onko sittenkin niin että viisaus on ihan jossain muualla, kenties. Syksyllä on taas kunnallisvaalit ja kuntalaisilla on taas mahdollisuus vaikuttaa. Äänestämällä voidaan mahdollisesti murentaa keskustan muodostamaa muuria. Jospa sitten valtuustossakin herättäisiin ajattelemaan ja tekemään päätösten eteen jotain, kun kaikki ei olekaan ihan itsestään selvää.

Somero jäi sitten ulos Salonseudun kuntauudistuksesta. Oliko tämä sitten hyvä ratkaisu tai ei. Sitä on vaikea sanoa tässä vaiheessa, kun emme ole voineet olla neuvottelussa mukana seuraamassa. Näemme nyt sitten vasta lopputuloksen. Tämän vuoksi olisimme demareina halunneet katsoa neuvottelujen toisenkin vaiheen ja tehdä päätökset vasta sitten.

Valtuusto antoi aikanaan selvityksen kuntaministeriölle ja jopa ajoissa. Selvityksessä piti selvittää toimenpiteitä mitä Somero tekee kunta- ja palvelurakenne lain vaatimuksien täyttämiseksi. Selvitys antoi tiedoksi, että jos Uusi Salo ei meitä kumppaniksi huoli, niin kositaan Forssan suuntaan. Silloin jo me demarit ja kokoomus kritisoitiin valtuuston selvityksen keveyttä. Mutta jälleen keskustan muuri oli murtumaton.

No nyt tuli lisäselvityspyyntö ja tuntuu että vastaukset lisäkysymyksiin on yhtä heppoiset. Ne oli suoraan kopioitu edellisen kyselyn vastauksista. Kolmas kerta toden sanoo vai miten se meni. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tilanteessa olemme siis jääneet odottamaan kuin uittotukki ajopuuna suvantoon pyörimään. Ja me katselemme rannalta mihin päin se mahtaisi pyörähtää.  

Tosin uutisoinnit lehdistössä välillä antoivat ymmärtää, että olisi mahdollisesti tulossa pelastus. Haaveiltiin mahdollisuudesta, että vedetään somerotukki kuiville malliksi ja vertailuksi muille. Esitettiin että Somero jäisi vertailumalliksi kuntauudistuksen seurantaa varten. Mutta taisi sekin uutinen olla ankka tai kaupunginjohtajan toiveuni.

Harri Kurttila, sd-valtuustoryhmän puheenjohtaja