Someron sosialidemokraattien tavoiteohjelma valtuustokaudelle 2005-2008
Näkökulmia Someron kunnallispolitiikkaan
10.10.2008: Miksi lasten huostaanotot ovat rajusti kasvaneet Somerolla?
On niin idyllistä kuvitella tilanne missä äiti harmonisesti imettää vauvaansa ja lukee samalla satua isommalle sisarukselle. Mutta mitäpä jos äiti kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, vauvalla on koliikki, isompi lapsi pomppii pitkin seiniä, keittiössä tiskivuori kasvaa ja äidillä on rutiinit hukassa saamatta otetta tähän kaikkeen? Sosiaalinen verkosto ei paljon auta, kun isovanhemmat ja ystävät ovat työelämässä ja kiinni omassa arjessaan. Jos apua edes hiukan tuo kunnallinen lasten päivähoito rutiineineen ja virikkeineen, niin se on pieni kustannus kaupungille verrattuna lapsen huostaanottoon ja vanhemman mielenterveyden hoitamiseen.
Onko kuitenkin yksi syy-seuraussuhde lasten huostaanottojen kasvamiselle kaupungin palveluiden puute kotihoidon saralla? Nykyisillä Someron kotihoidon resursseilla ei pystytä vastaamaan apua tarvitsevia lapsiperheitä, kun myös vanhukset tarvitsevat enenemissä määrin kotihoitoa.
Jonna Siltanen
7.10.2008: SULJETUT SUUT
Somero-lehti on pantannut pari viikkoa kuntavaaliehdokkaiden kirjoituksia ja julkaisee ryppään niitä tulevana perjantaina 10.10. Ei voi kuin kummastella paikallislehden linjaa rajoittaa keskustelua vaalien alla. Toivottavasti keskustelua tulevan perjantain jälkeen sallitaan enemmän.
Tänään tiistaina (7.10) yrityskummi Arto Arvonen kirjoittaa samaisessa lehdessä, että uimahallin paikasta ei pitäisi vielä keskustella. Asiaa selvittävä työryhmä julkistaa selvityksensä marraskuun puolella ja keskustelua pitäisi Arvosen mukaan lykätä sen jälkeiseen aikaan.
Viime perjantaisessa lehdessä valtuuston puheenjohtaja Mauri Salo totesi, että Paras -hankkeesta pitäisi keskustella luottamuselimissä vasta sitten kun vaihtoehdot on saatu rajattua kahteen –kolmeen. Nyt niitä on vielä laskujeni mukaan viisi, joten keskustelu lykkääntynee ainakin vaalien yli.
Tällainen on siis keskustelukulttuuri poliittisista asioista Somerolla. Kuntalaisen mielipiteille ei anneta arvoa lainkaan ja demokratiaa suorastaan halveksitaan. Päätökset halutaan tehdä pienellä porukalla suljettujen ovien takana vähän niin kuin aina on tehty. Lopulta valtuuston kumileimasin kopahtaa keskusteluitta ja nopeasti.
Kuntalaisen on otettava valta takaisin itselleen. Se tapahtuu äänestämällä kuntavaaleissa.
Antti Kotti
23.9.2008: KUKA PÄÄTTÄÄ ASIOISTASI?
Suomalainen ihminen on tunnetusti "itte", eli hän haluaa itse päättää omista asioistaan. Näin yksityiselämässä useimmiten tapahtuukin. Me päätämme omat tekemisemme, menemisemme, rahankäyttömme ja niin edelleen.
Jokapäiväisessä elämässä on
kuitenkin paljon asioita, joihin voimme vaikuttaa vain välillisesti. Tarkoitan erilaisia kunnallisia
toimintoja ja palveluja, kuten lasten päivähoito, koulunkäynti,
Lokakuussa järjestettävissä kunnallisvaaleissa ratkaistaan, ketkä seuraavan nelivuotiskauden ovat päättämässä meitä koskevista asioista. Jokainen meistä voi äänestämällä osaltaan vaikuttaa siihen, onko asioista päättämässä henkilö, jolla on samansuuntainen käsitys Someron asioiden hoidosta kuin itsellä, vai istuuko päättäjien pallilla henkilöitä, jotka vievät asioita sellaiseen suuntaan, mitä itse et pidä oikeana. Jokainen ääni on tärkeä.
Äänestämättä jättäminen merkitsee sitä, että annat muiden päättää itseäsi koskevista asioista. Jos kerran haluat päättää henkilökohtaisista asioistasi, miksi antaisit muiden päättää yhteisistä asioista, joista monet kuitenkin usein koskevat itseäsi ja vaikuttavat elämääsi.
Rauno Lahti
29.4.2008 ASIAKASMAKSUISTA JA POLIITTISESTA PÄÄTÖKSENTEOSTA (Julkaistu Somero-lehdessä 29.4.2008)
Raimo Hakoinen kirjoitti tällä palstalla 22.4.2008 asiakasmaksujen korotuksista ja kyseli kansanedustajien toimivallasta asian tiimoilta. Oppositiopuolueen kansanedustajan avustajana voin toivottavasti hieman avata asiaa meidän näkökulmastamme.
Poliittinen järjestelmämme toimii edustuksellisen demokratian periaatteiden mukaan. Se tarkoittaa sitä, että suurin valta massamme on kansanedustajien muodostamalla eduskunnalla. Käytännössä valta jakautuu kuitenkin luonteeltaan vahvasti hallituksen ja opposition välillä. Nyt kysymyksessä olevan asiakasmaksujen korotuksen kaltaisissa asioissa opposition kansanedustajalla toimivalta ja mahdollisuudet toimia ovat verrattain pieniä.
Asiakasmaksujen korotus merkitsee sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin keskimäärin 16,6 prosentin korotusta ja se tekee Suomesta Euroopan johtavan asiakasmaksujen perijämaan. Lisäksi hallitus tekee korotuksista automaattisia tulevinakin vuosina, kun se sitoo maksut sosiaali- ja terveydenhuollon indeksiin kahden vuoden tarkistusvälein.
Pääministeri Matti Vanhasen linjaus hallituksen keskeneräisten asioiden sulkemisesta keskustelun ulkopuolelle voi ymmärtää juuri tästä näkökulmasta. Jos julkinen keskustelu aroistakin asioista olisi mahdollista, kuten nykyaikaiseen yhteiskuntaan kuuluu, hallituspuolueiden mahdollisuudet viedä tämänkaltaisia uudistuksia läpi olisivat heikot. Niiden valta perustuu kansanedustajien yhtenäiseen rintamaan hallituksen esitysten takana. Hallituspuolueilla on eduskunnassa automaattisesti kansanedustajien enemmistö, joten niiden tehtävä on vain pitää omat rivit ehjinä, jolloin opposition rooli jää omien vaihtoehtojensa julkituomiseen ja äänestysnapin painamiseen.
Hallituksen toimien myötä inflaatio kiihtyy hurjaa vauhtia. Se tarkoittaa sitä, että asumisen, elintarvikkeiden, sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat kallistuneet ja arjen pyörittämisestä tulee tavalliselle kansalaiselle koko ajan haastavampaa.
Nyt korotettavat asiakasmaksut kohdistuvat juuri niille, joiden arkea pitäisi helpottaa. Syystäkin aihe keskustelutti eduskuntaa runsaasti. Hallituksen ja opposition välille löytyi tässä asiassa hyvin merkittäviä eroja. Kysymyshän on siitä, että terveyserot pientuloisten ja varakkaiden kesken kasvavat maassamme jatkuvasti ja hallituksen maksuja korottava politiikka kasvattaa eroja entisestään. Tällaista eriarvoistavaa politiikkaa eivät oppositiopuolueet voi hyväksyä. Oppositiopuolueen roolina onkin tuoda ongelmat ja tarkoitusperät esiin hallituksen politiikan takaa ja esittää keskusteluun oma vaihtoehtonsa.
Terveyskeskusten palveluita käyttävät etenkin lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät, pienituloiset ja vähävaraiset kansalaiset. Hallituksen asiakasmaksukorotusesityksen vaikutukset ovat merkittävimmät juuri terveyspalveluita tarvitseville. Palveluja käyttävien kukkaroista leikataan vuositasolla 65 miljoonaa euroa. Tästä 3,8 miljoonaa kerätään päivähoidon maksukorotuksista, loput yli 60 miljoonaa taas julkisia terveyspalveluita tarvitsevilta. Rikkaiden ja hyvinvoivien hallitukselta on ehkä jäänyt huomaamatta, että palvelumaksuilla on oikeasti väliä suurimmalle osalle väestöstä.
Asiakasmaksujen korotukset eivät hyödytä kuntia, vaan valtio ulosmittaa ne valtionosuuksissa itselleen. Päinvastoin kuin hallitus tekee, kunnille pitäisi myöntää lisää rahaa palvelujen laadun parantamiseksi, palveluntarpeeseen vastaamiseksi ja uusien työntekijöiden houkuttelemiseksi hoitoalalle.
Korkeat maksut vähentävät erityisesti pienituloisten hoitoon hakeutumista. Jo nyt osa ihmisistä joutuu vähävaraisuuden vuoksi jättämään osan lääkkeistään ostamatta ja vähentämään lääkärissä ja kuntoutuksessa käyntejään. Hoidon ja tutkimusten viivästyminen kuitenkin nostaa kokonaiskustannuksia, joten pitkällä tähtäimellä hallituksen säästötoimet saattavat muuttua lisämenoiksi.
Osana asiakasmaksulain muutosta hallitus esittää myös päivähoitomaksujen korotusta ja niiden sitomista indeksiin. Demarit tekivät päivähoitomaksuista oman mallinsa, jossa maksuporrastusta on lievennetty ja maksu peritään vain todellisesta ja tarpeellisesta hoitoajasta. Lähtökohtamme on, että lapsella pitää olla sekä oikeus yhteiseen aikaan vanhempiensa kanssa että oikeus laadukkaaseen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen. Malli mahdollistaa perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamisen, kannustaa työn tekemiseen, lisää joustoa ja tukee vanhemmuutta.
Antti Kotti
Someron Työväenyhdistyksen puheenjohtaja
30.3.2008: PANOSTUKSIA LIIKENNETURVALLISUUTEEN
Someron Työväenyhdistys ry:n kevätkokous kävi monipuolisen keskustelun liikenneturvallisuudesta. Sen pohjalta Someron Demarit vaativat kaupungilta panostuksia varsinkin kevyen liikenteen turvallisuuteen, jossa on otettava huomioon erityisesti ikäihmisten, lasten ja liikuntaesteisten liikkuminen.
Somerolaisen liikennekulttuurin heikosta tilasta saadaan viestejä jatkuvasti mm. paikallislehdestä. Kuntalaiset kantavat aidosti huolta varsinkin kevyen liikenteen turvallisuudesta. Erilaiset onnettomuudet ja läheltä piti –tilanteet näyttävät tulleen miltei jokapäiväisiksi Somerolla.
Liikenteessä kaikkein heikoimmilla ovat jalankulkijat ja muu kevyt liikenne. Poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa liikenteen turvallisuuteen ainakin kevyenliikenteenväylistä huolehtimalla. Someron keskustaajaman pääväylien yhteyteen olisi rakennettava kattava kevyenliikenteen väyläverkosto.
Kävely- ja pyörätiet tulisi ulottaa vähintään taajaman rajoille asti Kosken, Kultelan, Forssan ja Helsingin suuntiin lähtevien pääväylien yhteyteen. Samoin Helsingintien varteen Oinasjärvelle tarvitaan kevyenliikenteen väylä, joka turvaisi koululaisten koulumatkat. Näiden toimien vaikutukset liikenneturvallisuuteen olisivat merkittäviä.
Lisäksi Someron Työväenyhdistys ehdottaa että keskustaajaman alueella käytetään enemmän korotettuja suojateitä. Se on perusteltu ja tehokas tapa hillitä liikenteen vauhtia.
Someron Työväenyhdistys korostaa, että mainitut toimet ovat toissijaisia keinoja liikenteen ongelmiin. Ensisijaisesti tarvitaan muutos liikennekulttuuriin. Toisten huomioon ottaminen ja liikennesääntöjen kunnioittaminen ovat avainasemassa turvallisemman katukuvan aikaansaamiseksi Somerolle.
22.2.2008: SOMERON TULEVAISUUDESTA (Julkaistu Somero-lehdessä 22.2.2008)
Kaupungin väestömäärän kehityksestä on annettu ruusuisia lukuja, että asukasluku kasvaa, mutta totuushan on päinvastainen, ja vieläpä ne, jotka tänne jäävät, heidän ikärakenteensa vanhenee. Olisi varmaankin korkea aika paneutua työpaikkojen saamiseksi paikkakunnalle. Meillä Somerolla on onneksi runsaasti peruskoulun päättäviä nuoria, joilla on ammatinvalinta edessä.
Yksi vaihtoehto olisi oppilaiden lisääminen jollakin tukimuodolla Forssan ammatti-instituuttiin FAI:iin. Somerohan on osallisena tässä koululaitosta ylläpitävässä seitsemän kunnan kuntayhtymässä toiseksi suurimmalla osuudella. Tästä tulee myös taloudellista palautetta vuosittain Someron kaupungille. Kuitenkin somerolaisten oppilaiden osuus instituutin oppilasmäärässä on vain vajaat viisi prosenttia.
Ammatti-instituutin koulutusohjelmassa on parikymmentä erilaista opetuslinjaa, joten valinnanvaraa on. Forssan ammatti-instituutti on valtakunnallisesti koulutustaidoistaan arvostettu koulu, joka on saanut opetustasostaan useita laatupalkintoja.
Yhtenä syynä somerolaisten oppilaiden vähyyteen FAI:ssa on varmaankin huonot kulkuyhteydet Forssaan. Siinä olisikin Someron kaupungille porkkana avustaa oppilaiden koulumatkakustannuksia.
Nuoret, hakekaa itsellenne hyvä ammatti, siten saa hankittua isomman leivän. Parempaa tulevaisuutta nuorille!
Tapani Pesonen,
FAI:n valtuuston jäsen (sd.)
11.2.2008: PALOMUURIA JA AJOPUUTEORIAA
Someron kaupungissa eletään hiljaista uinuvaa ”hys hys” -aikaa, ainakin kunnallispolitiikassa. Vaikkakin sitähän se tuntuu olevan vallan. Onko latautumista syksyn kunnallisvaaleihin, vai jotain muuta. Olen koko ajan valtuutettuna kaivannut avointa keskustelua valtuustosaliin.
Valitettavasti keskustelua syntyy vain vasemmalta oikealle yli vankan muurin jonka valtuuston keskustalaiset salin keskelle ovat muodostaneet. Taitaa olla varsinainen palomuuri, näin atk-kielellä sanoen. Palomuurin tehtävähän on pitää "luvattomat ja vaaralliset" yhteydenotot laitteen ulkopuolella ja samalla estää "vaaralliset" yhteydenotot ulospäin.
Someron valtuuston palomuuri on kyllä säädetty tosi tiukaksi. Mitään ei mene läpi eikä mitään kylläkään tule ulos. Suodatus toimii täydellisesti. Näinhän se on, kun keskustalla on yksinkertainen enemmistö vaaliliitolla kristillisten kera. Demokratia toimii sitten niin kuin toimii.
Periaatteessa päätökset tehdään keskustan ryhmäkokouksessa, eikä asioista edes vaivauduta valtuustosalissa keskustelemaan. Saatikka mielipidettä muuttamaan. Kun jotain on päätetty, niin on se kiveen kirjoitettu ja piste. Vaikkakin jälkeenpäin saatetaan vaivihkaa myöntää miten olisi pitänyt asiasta päättää.
Valtuuston puheenjohtaja muistaa aina välillä ilmoittaa, että viisaus on lautakunnissa. Kerrankin olemme samaa mieltä, mutta mihin se viisaus katoaa kun asiaa käsitellään hallituksessa ja valtuustossa. Lautakunnan päätökset kumotaan, varsinkin kun asia lähtöisin vasemmalta. Ja kaiken huipuksi valtuustokäsittelyssä äänestetään päätöstä vastaan, jota sama henkilö on lautakunnassa kannattanut. Ei mene minun järkeeni, mutta minä olenkin demari.
Onko sittenkin niin että viisaus on ihan jossain muualla, kenties. Syksyllä on taas kunnallisvaalit ja kuntalaisilla on taas mahdollisuus vaikuttaa. Äänestämällä voidaan mahdollisesti murentaa keskustan muodostamaa muuria. Jospa sitten valtuustossakin herättäisiin ajattelemaan ja tekemään päätösten eteen jotain, kun kaikki ei olekaan ihan itsestään selvää.
Somero jäi sitten ulos Salonseudun kuntauudistuksesta. Oliko tämä sitten hyvä ratkaisu tai ei. Sitä on vaikea sanoa tässä vaiheessa, kun emme ole voineet olla neuvottelussa mukana seuraamassa. Näemme nyt sitten vasta lopputuloksen. Tämän vuoksi olisimme demareina halunneet katsoa neuvottelujen toisenkin vaiheen ja tehdä päätökset vasta sitten.
Valtuusto antoi aikanaan selvityksen kuntaministeriölle ja jopa ajoissa. Selvityksessä piti selvittää toimenpiteitä mitä Somero tekee kunta- ja palvelurakenne lain vaatimuksien täyttämiseksi. Selvitys antoi tiedoksi, että jos Uusi Salo ei meitä kumppaniksi huoli, niin kositaan Forssan suuntaan. Silloin jo me demarit ja kokoomus kritisoitiin valtuuston selvityksen keveyttä. Mutta jälleen keskustan muuri oli murtumaton.
No nyt tuli lisäselvityspyyntö ja tuntuu että vastaukset lisäkysymyksiin on yhtä heppoiset. Ne oli suoraan kopioitu edellisen kyselyn vastauksista. Kolmas kerta toden sanoo vai miten se meni. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tilanteessa olemme siis jääneet odottamaan kuin uittotukki ajopuuna suvantoon pyörimään. Ja me katselemme rannalta mihin päin se mahtaisi pyörähtää.
Tosin uutisoinnit lehdistössä välillä antoivat ymmärtää, että olisi mahdollisesti tulossa pelastus. Haaveiltiin mahdollisuudesta, että vedetään somerotukki kuiville malliksi ja vertailuksi muille. Esitettiin että Somero jäisi vertailumalliksi kuntauudistuksen seurantaa varten. Mutta taisi sekin uutinen olla ankka tai kaupunginjohtajan toiveuni.
Harri Kurttila, sd-valtuustoryhmän puheenjohtaja